Georgian kieli (georg. ქართული, kartuli) on eteläkaukasialainen tai kartvelilainen kieli, jota puhuu noin 4,1 miljoonaa henkeä pääosin Georgiassa mutta myös Venäjällä, Turkissa, Iranissa ja Azerbaidžanissa. Georgian yleiskieli on erittäin vakiintunut; ensimmäiset yritykset luoda kirjallisia ja kielellisiä normeja tehtiin jo 400-luvulla.[1] Kielestä voidaan kuitenkin erottaa ainakin 18 murretta, jotka luokitellaan kahteen pääryhmään: läntiseen ja itäiseen. Georgian yleiskieli perustuu pääosin itäisen (keskisen) ryhmän Kartlin murteeseen,[2] mutta myös useat muut murteet ovat vaikuttaneet siihen enemmän tai vähemmän. Georgian yleiskieli on vuorostaan vaikuttanut huomattavasti erityisesti koulutusjärjestelmän ja tiedotusvälineiden kautta kaikkiin murteisiin, paitsi niihin, joita puhutaan Georgian ulkopuolella. Monet murteiden ainutlaatuisista piirteistä ovat kuitenkin säilyneet.[3] Vaikka murteilla on huomattavia äänneopillisia, muoto-opillisia, lauseopillisia ja sanastollisia alueellisia vaihteluita, niiden puhujat ymmärtävät pääosin toisiaan. Kolme muuta eteläkaukasialaista kieltä, mingreli, lazi ja svani, ovat georgian sisarkieliä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan.
Georgian murteiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat vaihtelut: